our goose, i regret to inform, is cooked.

Hei taas ! En oo tainnut jaksaa taas vähään aikaan päivitellä tänne mitään enkä nytkään kovin pitkää juttua jaksa koska juttuja tehtävänä mutta lyhyesti: 

1. Matikantuntieni ohjelma on vaihtunut seuraavanlaiseksi: olen avustajana alimpien luokkien kanssa. Maanantaisin ihan pienimmät, ehkä jotain 4v, tiistaisin 1lk (vuoden vanhemmat) ja keskiviikkoisin 2lk. Ne pikkuset on aivan ihania ! Kerron myöhemmin juttuja mutta matikan tunnit on ehdottomasti tällä hetkellä mun lempparitunnit. (1lk opettaja jostain syystä haluaa kutsua mua Elliksi. Täällä on tapana kääntää nimetkin, niin en ole väittänyt vastaan.) 
2. Alla olevat kuvat oli yhdestä tapahtumasta jonne mentiin luokan kanssa - sinne päästyämme juttu oli kuitenkin ohi ja menimme siis Quicentroon syömään. 
3. hmm.. ei tässä erikoisempia. ostin tänään shampoota ja kyniä. srsly, ei kummempia. chau ! 

laama joka syö sitruunaa ? ei vaan minä  

idk .. :D 

primon synttärit

Perjantaina olin Michellä yötä koska juhlittiin parin kaverin kanssa Primon (Serkku, jos muistatte) synttäreitä. Syötiin pitsaa, pelattiin Guitar Hero ja Halo 4, käytiin lähellä asuvan kaverin luona (jossa Miche ja yks Frida jäi hissiin jumiin tunniks - se vahingossa meni solmuun ku minä, primo ja Mateo primon kaveri pelleiltiin niiden kustannuksella, mentiin ensiks hissillä alas ja sitte paineltii muita kerroksia..) ja lopulta pelattiin Risk-lautapeliä puolilleöin Michen, primon ja Michen sedän Leon kanssa.
Mulla oli kerrankin kamera mukana (akku tosin loppui perjantai-iltapäivällä) ja saatiin parit kuvat otettua. Myös kirjamessuilta jotain, ja aamulla koulussakin joku otti pari kuvaa.

Lauantaina ei erikoisempia, aamulla kävin hakemassa kahvia kahvilasta lähellä sillä aikaa kun Miche yritti jaksaa pukeutua, sitten käytiin kirjamessuilla ja sitten pari tuntia pelasin primon kanssa GH ja Halo 4. ja sellasta.

filosooffinen pohdintatuokio

(tää postaus tuli vähän myöhässä koska kuvien kanssa säätämisessä menee aikaaaa ja bloggeri lataa viis vuotta paria kuvaa niin en jaksanu aiemmin.)

Kirjamessut !

Joskus Kevin kerto, että Suomessa 1 ihminen lukee keskiarvolta muistaakseni 47 kirjaa vuodessa. Ecuadorissa sama on 0,5 kirjaa.
Tästä huolimatta täällä on monen päivän kestävät kirjamessut, jossa lähinnä eri kirjakaupat myy kirjoja alehinnoin. Perjantaina käytiin siellä luokan kanssa, ja lauantaina käväistiin uudestaan Michen kanssa. Hankintani:
Eldest (Christopher Paolini)
Anansi Boys (Neil Gaiman)
Feet of Clay (Terry Pratchett)
Fifty Shades of Grey (E. L. James)
Sex and the City (Candace Bushnell)
+ sarjis Wolverine (16) espanjaksi.
Kaikki kirjat, joista olen täällä puhunut, ovat olleet siis lainattuja (paitsi Hunger Gamesin ostin ja luin joskus) joten tää oli mun ensimmäinen varsinainen kirjaostosreissu. Ja harvinaisen kiitettävän saaliin sainki !

Huomenna loppuviikonlopusta, kunhan saan kuvat kamerasta koneelle - kyllä kuvia on tiedossa. (;

Ruokamyrkytyyys

Espanjan kielessä on sanonta: comida de mala muerte. Se tarkoittaa suunnilleen: pahan/huonon kuoleman ruoka. Minä ja Miche ruokailimme vahingossa raflassa, joka tarjoili tälläistä ruokaa lauantaina (jos muistatte aiemman postauksen joskus jossa kerroin siitä keittomaisesta ei-keitosta -ruoan nimi on muuten el ceviche, muistan sen nyt). Eli ruokamyrkytyshän se iski, sunnuntai-iltana. Sunnuntai-maanantai - yön vietin vessan lattialla, maanantaipäivän lähinnä sängyssä (interesting dreams, reeeally interesting) ja tiistaina menin kouluun vaikka mieluiten olisinkin vielä kärsinyt vaakatasossa, koska koulu kai vaati että menen tai jotain. Tiistaina oli vielä aika heikot olotilat, tänään keskiviikkona jo paremmat..., kunnes iltapäivällä iski vatsakramppi ja olin ihan varma oireita googletellessani että oon saanut jonkun tappavan taudin sieltä kuoleman ravintolasta (luulosairaus). Tajusin sitten myöhemmin että se oli vaan vatsakramppi joka liittyy ruokamyrkytykseen.
Tällästä. En enää ikinä syö seafoodia enkä varmaan itseasiassa mitään muutakaan jos se tarjoillaan etelä-Quitossa.
Comida de mala muerte. Sure does feel like it.

Ecuadorilaiset lastenlaulut

Kaverini on kertonut mulle ecuadorilaisista lastenlauluista - ja ne on vähintäänkin mielenkiintosia..
Parhaiten selitän esimerkillä. Ecuadorilainen lastenlaulu käännettynä suomeksi:
olipa kerran koira joka söi karkkia / sitten se sai syövän. 
..mhm.
Laulut alkaa iloisesti ja päättyy huonosti. Toinen meni suunnilleen näin:
olipa kerran poika joka oli kutomassa / sitten sen käsi lähti irti. 

(moral lesson: don't get your hopes up)

Gringa en Ecuador

Gringa = naispuolinen ulkomaalainen, useimmiten jenkeistä kotoisin mutta sanaa voidaan käyttää myös muista maista tuleville.
Eli minä.
Tänään kertoilen siis vähän siitä, että miten useat paikalliset miespuoliset henkilöt kohtelevat ei-paikallisia naispuolisia henkilöitä. Esimerkiksi voisin kertoa eilisen välikohtaukset.

• Aamulla odotin bussia kadun varressa. Ohi kävelee mies, joka tervehtii: "hola preciosa" (preciosa on vähänniinkuin kaunis, tai no kauniille on eri sana, tämä on "vahvempi" - kaverin kuvaus sanasta). 
• Poistuin yhdestä bussista, ja bussin "rahastaja" roikkuili ovilla ja hymyili ja tervehti vilkutti. Hymyilin ja moikkasin huvittuneesti takasin, jonka bussin kuljettaja huomasi, nauroi, ja tööttäsi fi-fiuuu äänen mikäseon. 
• Juttelin bussissa kaverille. Kun lähdimme pois meidän pysäkillämme, vieressämme seisonut mies (jota en ollut edes huomannut) sanoi "moikka" ja hymyili. 
• Seisoin täydessä bussissa. Joku mies tarjosi mulle istumapaikkansa. (Tätä tapahtuu useamminkin.) 
• Kävelin kadulla. Vastaan kävelee pari jotain tyyppiä, joista pari huutaa hola ja yksi lauleskeli jotain biisiä jota en ymmärtänyt kokonaan mutta joka vaikutti aika epäasialliselta. XD 
• + muutamia kohteliaita tervehdyksiä siellä täällä. 

Nämä siis pelkästään eilisen aikana. Tjep. Yleisimpiä huomionosoituksia on tööttäily ja autoista/moottoripyöristä moikkailu, piti sekin mainita kun tänään ei sattunut kukaan tööttäilemään.

One of the greatest things in the history of time

Terry Pratchett ja Neil Gaiman ovat kirjottaneet yhdessä kirjan. Sen nimi on Good Omens. Se on yksi parhaista asioista mitä ihmiskunta on koskaan aikaansaanut.
Pratchett ja Gaiman ! Miettikää miten täydellisesti niiden kirjotustyylit sopii yhteen ! Miten mahtava voi olla niiden yhessä tekemä kirja ! (needless to say, lukekaa tää)

Quiton eteläosassa eksymässä

Tänään oli taas ihan superhauskaa :D Viime viikolla vahingossa eksyin johonkin bussien kanssa matkalla kotiin ja lukuisten tapahtumien jälkeen onnistuin lopulta pääsemään perille. Seuraavana päivänä kerroin parille kaverille tunaroinnistani ja Michen mielestä koko juttu oli hauska.. ja siitäkin olisi hauska olla jossain ei-missään joskus.. Lopulta päädyimme siihen tulokseen että lauantaina menisimme eteläiselle bussiasemalle (niin pitkälle Miche osaa käyttää busseja, me asutaan Quiton pohjoisosassa) ja otettaisiin sieltä bussi, jonka pääteasema tai välipysäkit ei sano kummallekaan mitään.
Niinhän me tehtiin, lähettiin aamuvarhaisella (11am) pohjoiselta terminaalilta eteläiselle ja sieltä hypättiin kadulla ensimmäiseen ohi menevään bussiin. (Bussit pysähtyy täällä vähän missä sattuu - on täällä pysäkkejä, mutta sisään/ulos pääsee myös liikennevaloissa tai no, milloin vaan.) Ajeltiin puolisen tuntia ja jäätiin pois kun nähtiin kohtuullisen näköinen ravintola ikkunasta (siellä oli pöytäliinat). Rafla osoittautui seafood - paikaksi, ja yritin saada alas ecuadorilaisen keittomaisen ei-keiton (kylmä) joka sisälsi mm. simpukkaa ja katkarapuja.
Kun oltiin syöty, alkoi sataa KUNNOLLA, ensin rakeita ja sitten vaan vettä, niin kovaa että ravintolassa ei kuullut puhetta kunnolla kun sade hakkas kattoon. Minä ja Miche juostiin jokatapauksessa pitkin katua ettimässä bussia takaisin (bussit ei yleensä pysähdy sateella) ja lopulta yks pysähtyi. Siinä mentiin takasin keskustaan, käytiin La Rondassa (ks. tämä) kahvilassa syömässä vähän lisää, ja sitten lähdettiin molemmat koteja kohti.
Sori taas laadusta, kameraa en ottanut mukaan tahallani koska etelä-Quitoon mennessä ei käytännössä kannata edes laittaa kalliihkoja housuja jalkaan.

keitto joka ei ollut keitto (Miche oli hyvin tarkka tästä) 

ecuadorilaista limua jota on kuulemma vaikea löytää mistään 

keittojen kanssa syödään usein poppareita. lime on tarkotettu tälle nimenomaiselle keitolle (ainakin). 

La Ronda, kahvila, pitsaaaa puoltoista dollaria 

nähtiin myös joku kirkko jonka nimi on suomennettuna Moskeija ja siellä oli jotkut häät menossa kun käytiin kurkkaamassa sisälle 

leima mun setelissä. todo=kaikki

videoita !

Jonkunlaista videota oon harkinnut ja vähän lupaillutkin tänne laittaa, ja tänään siihen tarjoutui loistotilaisuus - menimme luokan kanssa puistoon (Quiton suurin, ei vastaa Suomen käsitettä puistosta). Pelattiin ja syötiin ja yhessä vaiheessa yhtäkkiä puolet luokasta päätti lähteä johonkin - sinne meni polku täynnä mäkiä ja kaikkea ja mahtavat maisemat ja me juostiin siis ympäriinsä jotain vuoren rinnettä pitkin kunnes päästiin vesiputoukselle (video 1). Sen jälkeen lähettiin vielä vähän pitemmälle ja makoiltiin hetki nurtsilla koska kukaan ei jaksanu enää kävellä. Sen jälkeen mentiin johonkin talolle siinä vieressä, vettä kerjäämään, mutta talo osoittautui asumattomaksi (ja lukituksi) jolloin jatkettiin matkaa (video 2). Sitten matka takasin (video 3). Ekassa en puhu mitään mutta seuraavissa selitän jotain (sorry about the language).

Opin myös tänään laulamaan espanjaksi sen biisin, for he's a jolly good fellow (en tiiä onks tätä suomeks) .... porque es un buen compañera... y nadie lo puede negar ! Meiän piti ottaa lauluvideo muutaman tyypin kanssa mut unohettiin :( 

Ainiin ja ostin postikortteja pari päivää sitten ja tässä lähipäivinä varmaan saan ne jopa lähetetyksi (niin ehkä ne päätyy Suomeen ennen mua)......... 

jännä viikonloppu

Tänä viikonloppuna perheeni matkusti pariksi päiväksi toiselle puolelle maata mutta itse jouduin jäämään kotosalle koska mulla oli supertärkeä ja iso kotitehtävä maanantaille jota en olisi muuten ehtinyt millään edes aloittaa. (Lisäksi tarttin siihen kaverin apua.)

Tästä syystä olen siis saanut hyvän mahdollisuuden opetella itse hoitamaan asioita kuten bussilla matkustaminen, kaupoissa käynti ja kaupunkisuunnistaminen. Tähän asti yleensä olen mennyt paikkoihin perheen tai kavereiden kanssa ja illalla vanhemmat ovat käyneet hakemassa, enkä sitten ole juuri mitään tehnyt omillani - ja mä oon sellainen ihminen että tarviin edes vähän itsenäisyyttä enkä halua olla riippuvainen muista ihmisistä (niin paljon kuin heidän apuaan arvostankin). Joten tämä viikonloppu itselleni oli enemmän kuin tarpeen, ja nyt ei munkaan tarvitse aina kysellä kyytejä joka paikkaan. (Aiemmin ei tuntunut sopivalle kysyä, josko voisin lähteä random bussipysäkille matkustamaan random bussilla ja toivomaan että pääsen kohteeseen edes vahingossa.)

Perjantai oli koulusta vapaata ja torstainakin pääsin 11, niin mulla oli paljon aikaa opetella juttuja. Torstaina kävelin tunnin pari lähikortteleita tutuiksi ja perjantaina menin bussilla Quicentroon (menin vahingossa oikeaan ensi yrittämällä) ja palasin sieltä kotiin taksilla ($4.77), lauantaina otin taas bussin Quicentroon jossa hoidin pari asiaa ja menin kaverille joka asuu siinä lähellä tekemään sitä kotitehtävää. Sieltä pääsin takaisin kolmella eri bussilla joihin kaverini neuvoi mut. Sunnuntai kului ja kuluu edelleen kotitehtävän parissa.

Siinäpä se ! Tällä hetkellä luen Neil Gaimanin Smoke And Mirrors (ja se on mahtava).

En jaksa laittaa kuvia tänään koska ei ole aikaa siirrellä kuvia koneelle ja muokkailla niitä julkaisukelposiksi (ois pitäny alottaa se läksy perjantaina......).